Minnan Blogi

Eläkeasiaan merkittävä lakialoite

Perjantai 18.10.2019 klo 7:52 - Minna Reijonen

”Eläkkeellä ei saa ostettua enää yhtä paljon  kuin aikaisemmin!” ”Hinnat ovat nousseet enemmän kuin eläkkeet. Eläkeläisen euro on alle euron.” Tämän suuntaiset kommentit kertovat  käytännössä siitä, mihin nykyisin voimassa oleva taitettu indeksi on johtanut.

Perussuomalaiset ovat jo pitkään tuoneet esille, kuinka tähän tulisi puuttua. Eläkkeet eivät nouse samassa suhteessa kuin palkat, vaan ansiotason muutosta otetaan huomioon vain 20 prosentin verran.

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa (ps) on tehnyt lakialoitteen puoliväli-indeksistä. Eli hintojen ja ansiotason muutosten painoarvoa muutettaisiin. Maksussa olevia eläkkeitä tarkistettaessa olisi ansio- ja hintatason muutosten painoarvo siis 50 prosenttia. Allekirjoitin erittäin mielelläni tämän lakialoitteen.

Toteutuessaan lakialoite parantaisi pienituloisen eläkeläisen asemaa. Lakialoitteessa esitetään tätä sovellettavaksi aina 1500 euroon asti. Eläketurvakeskuksen mukaan, alle 1250 euroa kuukaudessa eläkettä saavien osuus on suuri, siis jopa 40 prosenttia.

Mielestäni aloite on merkittävä. Hallituksen tulisi aktiivisesti ottaa tämä aloite tosissaan ja puuttua tähän. Nythän näyttää sille, että pääministeri Antti Rinteen ennen vaaleja lupaama vappusatasen lisäys eläkkeisiin tuntui olevan pelkkää vaalipuhetta.

Tuntuu epäoikeudenmukaiselle, että eläkkeiden ostovoiman pienentyminen näyttää tuovan monelle eläkeläiselle taloudellisia ongelmia arjessa selviytymiseen. Eikö tähän olisi jo aika puuttua oikeasti?

Avainsanat: eläke, hallitus, lakialoite

Tehtiinkö kyseenalainen sopimus?

Perjantai 18.10.2019 klo 7:35 - Minna Reijonen

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk.) kirjoitti ilmastoasioista (SS 3.10.). Hän kertoi, ettei maailman ilmapuntari huomaisi, vaikka lopettaisimme kaiken toiminnan Suomesta. Todellisuudessa keskustan arvopohja tuntuu olevan toisenlainen.

Viime vuoden marraskuussa Juha Sipilän (kesk.) johdolla keskusta oli mukana allekirjoittamassa äärimmäisen kunnianhimoista sopimusta. Siinä mainitaan sovituksi, että lämmön ja sähkön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 10 vuoden kuluttua. Päästökauppaa laajennetaan jopa niin kattavaksi, että siihen tulee mukaan kiinteistökohtaiset lämmitykset sekä jäähdytys. Olen varma, että kiinteistökohtaisuus lisää kiinteistöjen kuluja. Lisäksi on mainittu turvemaiden päästöjen vähentäminen ja maatalouden hiilensidonnan kehittäminen, vahva metsäkadon hillitseminen ja päästöttömän tai vähäpäästöisen liikenteen kehittäminen.


Tuotteiden ilmastojalanjälkilaskentaa ja -merkintää on sovittu edistettävän. Mitähän tämä käytännössä tarkoittaa ja mitä maksaa? Nykyisistä eduskuntapuolueista seitsemän allekirjoitti sopimuksen. Perussuomalaiset eivät ole tätä sopimusta allekirjoittaneet.
Uskallan väittää, ettei maailman väestöstä iso osa ole edes kuullut mistään hiilijalan- tai hiilikädenjäljestä.


Onko varaa menettää kotimainen teollisuus muihin maihin? Miksei oteta oikeasti huomioon maamme pitkiä etäisyyksiä ja vuodenaikojen vaihteluita? Eikös myös hallituksen ajama polttoaineveron korotus vie maamme kilpailukykyä alaspäin rymyvauhdilla?


Ilmastohienostelu on mennyt mielestäni yltiökunnianhimoiseksi. Ilmastomielenosoitukset ja ilmastopelko ovat tulleet kouluihin. On huolestuttavaa, jos ilmastokeskustelu kouluissa kärjistyy. Onko riski, että oppilas voi joutua kiusatuksi, ellei osallistu mielenosoituksiin?
Meidän pitää huolehtia, että Suomessa pärjätään. Liiallisen kunnianhimon sijaan suosittelen tavallista arkirealismia.

Avainsanat: ilmasto, hallitus, perussuomalaiset

Mitä hallitus aikoo tulevaisuudessa tehdä oppisopimuksen suhteen, lisätäänkö sitä, vähennetäänkö, vai onko siihen tulossa jotain uutta?

Torstai 19.9.2019 klo 7:45 - Minna Reijonen

Suomen Yrittäjän päivänä 5.9. halusin tuoda esille myös oppisopimuskoulutuksen, mikä on helpottanut monen yrittäjän arkea.

- Tarkoitus on löytää keinoja ja pohtia, voisiko järjestelmää uudistaa niin, että se olisi nykyistä toimivampi väylä myöskin nuorille. Joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa Suomessa on esimerkiksi pilotoitu sellaisia malleja, joissa nuoret ensin opiskelevat kaksi vuotta ammatillisessa oppilaitoksessa ja sitten ovat viimeisen vuoden oppisopimuskoulutuksessa. Minun mielestäni tämänkaltaisia malleja meidän pitäisi tarkastella nyt, kun ammatillista koulutusta myöskin lähdetään kehittämään, vastasi opetusministeri Li Andersson (Vas)

Yrittäjä voi oppisopimuksen kautta löytää työntekijän, jos sopivaa ja osaavaa työntekijää ei muuten ole löytynyt. Oppisopimus nuorelle ja aikuiselle väylä ammattitaitoon ja työpaikkaan. Usein opiskelija myös työllistyy yritykseen, jossa hän on suorittanut ammattitutkinnon oppisopimuksella.

Vuonna 2017 oppisopimuskoulutuksessa opiskeli 52 700 opiskelijaa, joka on 16,1 % kaikista ammatillisessa koulutuksessa opiskelleista.

Avainsanat: oppisopimus, hallitus, perussuomalaiset, yrittäjä