Minnan Blogi

Kuinka voi olla, että kilpailutuksen lainsäädäntö ikään kuin estää lähiruokapainotuksen?

Perjantai 18.10.2019 klo 7:49 - Minna Reijonen

Suomessa tuotettu ruoka on puhdasta.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 25.9. ottaa huomioon valtuustoaloitteen, jossa on tavoitteena vähentää lihan ja maidon kulutusta. Kulutusta oli esitetty puolitettavaksi vuoteen 2025 mennessä. Aloite on herättänyt kiivasta keskustelua.

Pääkaupungissamme tämä maidon ja lihankulutuksen radikaalisesti suunniteltu vähentäminen on ikävä viesti kotimaiselle maidon- ja lihantuotannolle. Olisi huomioitava, kuinka Suomessa jatkossakin saadaan tuotanto pysymään ja kannattamaan.

Kunnissa ja kaupungeissa olisi tärkeää miettiä ruuan kotimaisuusastetta, ja julkisissa hankinnoissa on pohdinnan paikka.

Suomessa tuotettu ruoka on puhdasta. On selvää, että lähellä tuotettu ruoka on oikea ekoteko verrattuna siihen, että ruoka tuodaan kaukaa muista maista.

Kuinka voi olla, että kilpailutuksen lainsäädäntö ikään kuin estää lähiruokapainotuksen? Onko niin, että EU:sta halutaan systeemi, jossa tuotantoa on vain Suomea eteläisimmissä maissa?

Nimenomaan Suomessa olisi hyvin tärkeää panostaa lähiruokaan ja kotimaisuuteen. Meidän omavaraisuudelle ja maamme huoltovarmuudelle tulee antaa arvoa.

On ikävä arvopohja, jos tulevaisuudessa mennään siihen, että suomalainen tuotanto vain vähenee vähenemistään. Rinteen hallitusohjelmassa ei ole panostettu suomalaiseen tuotantoon riittävästi.

Avainsanat: liha, maito, maatilat, lähiruoka, kilpailutus, helsingin kaupunki, perussuomalaiset

Suomi asettanut itselleen liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Miksei ensin selvitetty hintaa ja kustannuksia?

Perjantai 18.10.2019 klo 7:47 - Minna Reijonen

Suomi asettanut itselleen liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Miksei ensin selvitetty hintaa ja kustannuksia?

Kahdeksan puoluetta laittoi puumerkkinsä yhteiseen ilmastolinjaukseen, josta päätettiin viime syksynä Kesärannan pyöreän pöydän keskusteluissa. Perussuomalaiset jäi pois ylikunnianhimoisista ilmastoneuvotteluista. Kritisoin jyrkästi ilmastolinjausta, joka allekirjoitettiin viime marraskuussa. Nykyisistä eduskuntapuolueista seitsemän allekirjoitti linjauksen.

Otaksun, että tämä äärimmäisen kunnianhimoinen linjaus tuntuu tulevan kalliiksi kansalaisille ja Suomelle. Sopimuksessa on monta kohtaa, jotka arveluttavat.

Miksei seurauksista puhuta enemmän?

Mielestäni sopimuksesta voi seurata asioita, joista on puhuttu ihan liian vähän. Linjauksessa mainitaan, että lämmön ja sähkön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 10 vuoden kuluttua. Pidän huolestuttavana myös linjauksen mainintaa päästökaupasta, jota laajennetaan jopa niin kattavaksi, että siihen tulee mukaan kiinteistökohtaiset lämmitykset ja jäähdytys.

Kiinteistökohtaisuus voi lisätä kuluja

Olen varma, että kiinteistökohtaisuus lisää kiinteistöjen kuluja. Olen huolestunut siitä, että lasku voi langeta tavallisille kotitalouksille. Ilmastoasioissa ei oteta riittävästi huomioon Suomen pitkiä etäisyyksiä ja vaihtelevia sääolosuhteita.

Kotimainen maatalous ja teollisuus kovilla

Ilmastolinjauksessa puhutaan myös turvemaiden päästöjen vähentämisestä ja maatalouden hiilensidonnan kehittämisestä, vahvasta metsäkadon hillitsemisestä ja päästöttömän tai vähäpäästöisen liikenteen kehittämisestä. Kuinka paljon tämä voi tuoda lisäkuluja maatalouteen ja teollisuuteen?

Yltiökunnianhimolla on hintansa

Mitähän maksaa ja mitä käytännössä tarkoittaa ilmastojalanjälkilaskennan ja -merkinnän edistäminen. Uskallan väittää, ettei maailman väestöstä iso osa ole edes kuullut mistään hiilijalan- tai hiilikädenjäljestä. Myös hallituksen ajama polttoaineveron korotus tulee nostamaan tuotteiden hintoja tavallisille ihmisille. Miksei ensin selvitetty linjattujen tavoitteiden hintaa ja kustannuksia? Onko Suomen kannettava jopa muiden maiden vastuita?

Perussuomalaiset ovat huolissaan kotimaisen teollisuuden ja maatalouden säilymisestä ja pärjäämisestä.

Avainsanat: polttoaineveron koroitus, maatilat, ilmasto, ilmastotavoitteet

Liha- ja maitomylläkällä ikävä viesti maataloudelle

Perjantai 18.10.2019 klo 7:33 - Minna Reijonen

Helsingin kaupunginvaltuuston päätös antaa mielestäni ikävän signaalin suomalaiselle tuotannolle. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 25.9. ottaa huomioon valtuustoaloitteen, jossa on tavoitteena vähentää lihan ja maidon kulutusta. Kulutusta oli esitetty puolitettavaksi vuoteen 2025 mennessä. Aloite on herättänyt kiivasta keskustelua.

Mielestäni pääkaupungissamme tämä maidon ja lihankulutuksen radikaalisesti suunniteltu vähentäminen on ikävä viesti maamme kotimaiselle maidon- ja lihantuotannolle.

Meillä Suomessa on nykyisellään maidon ja lihantuotantoa. Olisi huomioitava, kuinka Suomessa jatkossakin saadaan tuotanto pysymään ja kannattamaan.

Mielestäni olisi tärkeää kunnissa ja kaupungeissa miettiä ruoan kotimaisuusastetta. Julkisissa hankinnoissa on pohdinnan paikka.

Suomessa tuotettu ruoka on puhdasta. On selvää, että lähellä tuotettu ruoka on oikea ekoteko, verrattuna jos ruoka tuodaan kaukaa muista maista.

Kuinka voi olla niin, että kilpailutuksen lainsäädäntö ikäänkuin estää lähiruokapainotuksen? Onko niin, että EU:sta halutaan systeemi, jossa tuotantoa on vain Suomea etelämmissä maissa?

Mielestäni nimenomaan pohjoisessa maassamme, Suomessa olisi hyvin tärkeää panostaa lähiruokaan ja kotimaisuuteen. Meidän omavaraisuudelle ja maamme huoltovarmuudelle tulee antaa arvoa.

Mielestäni on ikävä arvopohja, jos tulevaisuudessa mennään siihen, että suomalainen tuotanto vain vähenee vähenemistään. Rinteen hallitusohjelmassa ei ole mielestäni panostettu suomalaiseen tuotantoon riittävästi.

Avainsanat: liha, maito, maatilat, helsingin kaupunki, perussuomalaiset

Suomessa ovat aitoja ekotekoja ne, joilla turvataan kotimainen tuotanto ja teollisuus

Tiistai 1.10.2019 klo 15:36 - Minna Reijonen

Budjettiin esitetään polttoaineen veronkorotuksia. Tämä tulee tuntumaan erityisesti pitkien etäisyyksien Suomessa. Maaseudulle tällä on erityisen suuri merkitys. Kuljetuskustannuksien ennakoidaan nousevan. Kuljetuskustannukset tulevat näkymään tuotteiden hinnoissa. Kun tuotteiden hinta nousee, niin se tuntuu vaikutuksina myös ostovoimassa.

Suomalainen tuotanto ja maatalous tuskin ilahtuvat polttoaineen hintojen noususta. Maatilalle kuljetetaan tuotteita ja tavaroita. Samoin kuljetetaan maatilan tuotteita tiloilta eteenpäin. Tiloilla tarvitaan polttoaineita. Maaseudulla harva kuluttaa polttoaineita pelkästä kuluttamisen ilosta. Kuljetuksien, kyydityksien ja koneiden käytön vaatimat polttoaineet ovat tarpeeseen perustuvia. Eivät siis humpuukia ja hurvittelua.

Esitän avoimen kysymyksen kaikille hallituspuolueille. Oletteko laskeneet, kuinka merkittävä vaikutus tällä suunnitellulla verojen korotuksella on keskivertomaatilalle? Mikä on korotuksen vaikutus maatilalla vuositasolla?

Oletukseni on, ettei punaviherhallitus ole näitä laskenut. Unohtiko hallitus suunnitelmillaan kotimaisen, suomalaisen maaseudun? Missä on kotimaisen, lähiruoan arvostus?

Tämä korotus tuskin nostaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä. Missä ovat verohelpotukset, jotka tukisivat kotimaista ruoan tuotantoa?

Suomessa ovat aitoja ekotekoja ne, joilla turvataan kotimainen tuotanto ja teollisuus. Nyt suunnitellulla veronkorotuksella tunnutaan olevan sitä vastoin lyttäämässä maaseutua alaspäin.

Avainsanat: polttoaineveron koroitus, maatilat